20121030


Terveissi serkkuflika häist! Ol nii ihana hää et viäläki iha herkisty.

20121024

Me päästään lauantaina häihin. Pitkästä aikaa. Riemusta kiljuen ollaan menossa, mutta silti; miten (muiden) häät voi aiheuttaa näin paljon stressiä?! Arvatkaa, istuuko mekko niin kuin pitäisi? No ei. Tietenkään. Kengät sentään mahtuu jalkaan. Mutta ostin vääränlaiset sukat, en omista mekkoon sopivia koruja enkä edes tiedä, missä mun luomivärit on. Muusikko onneksi mahtui pukuunsa, tosin sekin piti kiikuttaa vauhdilla pesulaan. Puku, ei Muusikkoa.

Lapsi on asia ihan erikseen. Juhlat alkaa sen verran myöhään, että lapsi jätetään suosiolla mummilaan. Oi ja voi. Olisi noin tsiljoona kertaa helpompaa, jos mummi ja pappa tulisivat meille, mutta ei. Siispä pidän mölyt mahassani ja pakkaan lapselle mukaan pienen omaisuuden verran tavaraa. Sitä tavaraa, mikä täällä olisi ihan käden ulottuvilla...

Lahjaksi hääparille kiikutetaan vanha ikkuna, johon liimasin (kirosanojen saattelemana) nätin tekstin (If ever a day should go by when I don't say I love you, may never a moment go by without you knowing that I do).

20121021

Safkaa rantautui myös meille. Ei tosin kenenkään lahjoittamana, ihan itse piti hankkia. Tylsiin arkiruokiin jämähtäneenä ohjeet vaativat ehkä vähän sulattelua, mutta ainakin sitä elämää suurempaa avokadopastaa on ihan pakko kokeilla. Vaikken suuri avokadon ystävä olekaan. Mutta jos se kerran on niin älyttömän hyvää, että ihan itku meinaa tulla.

20121018



Olen aina (=niin kauan, kuin muistan) pilkkonut sipulin juuri niin, kuin Gordon Ramsay opettaa. Jos muistan oikein niin myös (ärsyttävä) Hans Välimäki vannoo saman tekniikan nimeen. Videon katsottuani ehdin hetken jo kuvitella, että nyt loppuu vihdoinkin vetistely, tyhmänä olen nimittäin mennyt leikkaamaan sipulista kannan pois.

Arvatkaa vaan, toimiko? No ei. Jos ehtisin meikata, niin ripsarit saisi edelleen pyyhkiä rinnuksilta asti. (Joo, niin paljon meillä vetistellään.)

20121017




Merry Christmas to me!

20121015

Varastin Tiinalta tällaisen. Sopii mulle kuin nenä päähän, aika usein on nimittäin vaikea muistaa, mitä esim. eilen tapahtui...


Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2002:
1. Kirjoitin ylioppilaaksi ja muutin pois kotoa.
2. Lävist(yt)in kieleni.
3. Tapasin Muusikon.

Viisi vuotta sitten, vuonna 2007:
1. Valmistuin.
2. Asuin vihdoin asunnossa, jossa oikeasti viihdyin.
3. Totuttelin keikkalesken elämään.

Kolme vuotta sitten, vuonna 2009:
1. Kävin Venetsiassa.
2. Vietin pitkiä arki-iltoja oopperassa.
3. Menin naimisiin.

(Tasan) vuosi sitten, vuonna 2011:
1. Laskin päiviä äitiyslomaan.
2. Taapersin vatsani kanssa oopperassa. 
3. Vietin mahdollisimman paljon aikaa sohvalla.

Tähän asti tänä vuonna:
1. Olen saanut lapsen.
2. Olen muuttanut ensimmäiseen ikiomaan kotiin.
3. Olen itkenyt enemmän kuin koskaan. Ilosta, surusta, kivusta, väsymyksestä, ihan mistä vaan. Lukiessa, musiikkia kuunnellessa ja telkkaria katsoessa. Extreme Makeover - Home Edition pitää varmaan hallussaan kärkisijaa typerimpien syiden listalla.

Eilen:
1. Tapasin rakkaan ystävän (ihan liian pitkästä) aikaa.
2. Söin mutakakkua. Kermavaahdolla.
3. Tilasin hammastahnaa netistä.

Tänään:
1. Olen kiukutellut yhdessä lapsen kanssa.
2. Askartelin kummitytön synttärilahjan.
3. Vietän illan John McClanen seurassa.

Huomenna:
1. Menen muskariin. Sääennustuksesta päätellen uiden.
2. Selvitän mukavan parturin nimen ja varaan heti ajan.
3. Viimeistelen serkun häihin hankitun lahjan.

Ensi vuonna:
1. Palaan töihin.
2. Järjestän 1-vuotissynttärit. Stressaan kakusta/kutsuista/koristeista jo nyt.
3. Täytän itse vähän isomman määrän vuosia.

20121007


Tiskikone tekee ER-mukin logosta lopullisesti selvää.

En tykkää.

20121005

Meinasi mennä aamukahvit väärään kurkkuun kun luin lehdestä, että Katja Ståhl on Nelosen uusi uutisankkuri.

Mäenkestä.

20121002

Ennen:



Jälkeen:





20121001

Kela-ahdistusta. Hedelmäsalaattia. Lakanoiden vaihtoa. Uusia kirjoja ja vauvakirjan täyttämistä. Eilen ot(at)etun kuvan fiilistelyä, vaippa-askartelua ja välipalaa (lapselle omin sormin ja äidille siitä ainoasta oikeasta kahvimukista). Ja leikkimistä, totta kai.

Niistä oli meidän maanantai tehty.