Eilen oli vähän erilainen työpäivä. Pieniä prinsessoja hemmoteltiin kampaamossa ja kauneushoitolassa, ja jokainen sai osallistua muotinäytökseen. Koruostoksillekin ehdittiin. Kun kynnet oli lakattu ja tukka hyvin oli aika suunnistaa leivoskahville. Ja kun kahvilla oli käyty, muuttui kahvila käden käänteessä tanssisaliksi. 

Voi iloa ja riemua!

Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun tajusin, etten voi marssia Ikeaan ja ostaa juuri sitä hyllyä, joka on kuin tehty lapsen huoneeseen. Är ja mur. Ja muutama ärräpää. Joku ystävällinen asiakaspalautteeseen vastannut lupasi vuolain sanakääntein auttaa paikallistamaan jossain vielä mahdollisesti lymyilevän yksilön mutta olen aika varma, että tarkistaa vaan jostain koneelta ja toteaa, et "joo ei niitä kyllä ole". Pessimisti ei pety?

Sisälläni asuva (ihan pikkuruinen) optimisti uskaltaa kuitenkin toivoa, että jospa sittenkin. Ihan silleen tosi varovasti.

Kauniissa asioissa (tavaroissa) on se huono puoli,  ettei niitä raaskisi avata ja käyttää. Kuukausien kaapissa piilottelun jälkeen käyttöön pääsee vihdoinkin Muusikon Göteborgista tuoma Arban Aromaticsin Rosemary & Clary sage-saippua. Jos siis maltan ihan oikeasti avata sen...

Viikon kotona nysväämisen jälkeen pitäisi ymmärtää mennä aamulla töihin. Varovasti suunnittelin kaivavani esille työvuorolistan ja lippulappusia pursuavan muistikirjan. Olinkohan jo suunnitellut ensi viikoksi jotain? Vai pitikö edes? Muistikirja osaa toivottavasti kertoa. Varmaan siellä on ainakin to do -lista nallelauluista ja nallemaisista liikuntajutuista. Se, joka tietää jonkun uuden ja erilaisen nalleleikin huutaa hep!

18/29


18-vuotiaana:

asuin: Raumalla, vielä kotona äidin luona.
olin: lukiolainen.
ajoin: polkupyörällä. Paljon.
pelkäsin: pimeää.
työskentelin: kesät Oraksen hanatehtaalla.
halusin olla: varmaankin vanhempi...

29-vuotiaana:

asun: Porissa, raumalaisten "rakkaassa" naapurikaupungissa.
olen: vanhempi ja väsyneempi. Toivottavasti myös vähän viisaampi.
ajan: edelleen polkupyörällä. Tosin aika harvoin edes sillä.
pelkään: edelleen sitä pimeää. Ja kaikkea mahdollista pahaa, mitä lapselle saattaa tapahtua.
työskentelen: juuri siellä, missä minun pitääkin. Tosin lapsen syntymä on tuonut muiden lasten kasvattamiseen uudenlaisen vivahteen...
haluan olla: vähemmän väsynyt ja piirun verran paremmalla tuulella. (Muusikko toi kauppareissulta Rakastan sinua, älä ole niin kireä -tulppaaneja...)

Iän tarjosi Hanna.

Opin tänä viikonloppuna, ettei satiininauhaa kannata yrittää liimata huokoiselle paperille. Tai jos yrittää, niin kannattaa varata reilusti liimaa... Kyllähän ne lopulta tarttuivat toisiinsa, mutta liimaa kului ja sitä tuntui olevan vähän muuallakin kuin siellä, missä piti. Liimausepisodin tuloksena oli kuitenkin kutsukortit ystävän vauvan ristiäisiin. Tekstiin laitoin sitaatin Isona-kappaleesta (Ipanapa 3, san. Heimo Hatakka): "Minä en vielä tiedä tuleeko minusta isona mitään suurta, edes metriviittäkuutta. Vai tuleeko minusta sellainen aivan erilainen, viisas, välkky ja lutunen, pieni ja utunen."

Kuvausalustana toimi lapsen huoneen matto, joka näytti kaupassa kanariankeltaiselta. Jep jep.

Nykyään tuntuu väsyttävän ihan koko ajan. Niin paljon, että olisi lasta nukuttaessa tehnyt mieli jäädä itsekin nukkumaan. Siis noin kello kahdeksan. Vaan kas, kun ei voi, on pyykit ripustamatta ja kasa töitä tehtävänä. Kun väsyttää, niin pienetkin asiat voi kiristää pinnaa ihan tarpeettoman paljon. Niin kuin esimerkiksi se, että unohtaa kauppalapusta ruokakerman. Tai se, että postimerkkejä on yksi liian vähän. Sekin ottaa aivoon, että aamuvuoropäivänä pitää raahautua takaisin töihin palaverin takia.

Nuha ei auta asiaa yhtään. Eikä se, että piti viikonloppunakin nousta heti viiden jälkeen.

Tätä päivää oli odotettu pitkään ja hartaasti. Pääsin vihdoinkin tapaamaan ystävän vauvaa, ja pikkumies oli kyllä hurmaavaakin hurmaavampi! Lahjaksi vietiin itse tehty peitto (toivotuissa väreissä), ja rotinoiksi porkkanakakkua. Lapsi vahti paistumista :)

(Olen eksynyt netin vaarallisimpaan paikkaan, Facebookin me&i-vaatteiden kirppikselle. Kuva toimii raskauttavana todisteena...)