Lapsi sai sunnuntaina nimen. Ja hyvän nimen saikin! En ole vielä keksinyt, millä nimellä haluan lapsia täällä kutsua mutta kerrottakoon, että kahdeksanviikkoinen hymypoikamme sai nimen Nooa. Uhosin, että kun ristiäiset ovat ohi niin en edes yritä tehdä mitään. Mutta nyt mielessä pyörivät mm. kiitoskortti ja se, että sitä varten pitää ottaa valokuva sekä valokuvien haaliminen sukulaisilta, niiden teettäminen ja albumiin laittaminen ja ja ja...
Ja, ette usko, mutta joulu! Siihen kun ei kuulemma ole enää edes kahdeksaakymmentä yötä... Päätin jo aikoja sitten, että tänä vuonna en virkkaamuovaileleikkaaliimaa, vaan meidän joulukukkamme saavat tänä vuonna luvan olla ihan oikeasti kukkia. Mutta mutta. Hulluahan se olisi alkaa värkätä mitään, mutta mieli tekisi kuitenkin. Jos jotain tosi tosi helppoa, nopeaa ja yksinkertaista? As if.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti