20111009

Ooppera pitää perinteiden mukaan haudata aina huolella, ettei mitään jää kummittelemaan. No, tällä hautaamisella varmasti jää; flunssainen allekirjoittanut raahautui viimeisen näytöksen jälkeen kotiin sohvalle ja saunomaan. Muut hautasivat toivottavasti huolella! Sosialisoin mukaani naamarin ja muutaman sydänilmapallon (aniliininpunaiset heliumpallot, joka barokkioopperan vakiorekvisiittaa!) joten voi olla, että niidenkin takia vähän kummittelee. Sisäinen jukeboksi ainakin soittaa Purcellia varmaan monta viikkoa. Kivaa oli, mutta kivalta tuntuu myös ajatus edessä olevasta "normaalista" arjesta. Varsinkin, kun kasvavan pötsin kuljettaminen tuntuu vievän koko ajan enemmän ja enemmän energiaa. Saa nähdä, millaisia vieroitusoireita vielä koetaan, minä ja Tyyppi kumpikin!